Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio
Suomen ja Ruotsin välille solmittu uusi rajajokisopimus tuli voimaan 1. lokakuuta 2010. Samalla perustettiin uusi Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio.
MMM:n kysely lohikantojen vahvistamisesta
Lohien nousu Itämeressä Perämereen laskeviin jokiin sekä lohisaaliit meressä ja joissa ovat olleet heikkoja vuosina 2023 ja 2024. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on erittäin huolestunut tästä kielteisestä kehityksestä. Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa tällä 10.1.2025 saakka auki olevalla webropol-kyselyllä prosessia, jonka tavoitteena on lohikantojen vahvistaminen. Tämän kyselyn avulla MMM haluaa kerätä kattavasti sidosryhmien ehdotukset niistä toimenpiteistä, joihin niiden näkemysten mukaan tulisi ryhtyä lohikantojen vahvistamiseksi kalastusta säätelemällä. Siirry lohikyselyyn tästä
Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission järjestämä kansainvälinen seminaari aiheella ”Merituulivoima ja vaelluskalat” 8.-9.10. Kemissä kokosi noin 80 osallistujaa.
Lue lyhyt yhteenveto seminaarista:
Suomalais-ruotsalainen rajajokisopimus
Komissio edistää maiden yhteistoimintaa vesiasioissa, kehittää rajajokialueen ympäristöyhteistyötä sekä toteuttaa EU:n vesiin liittyvistä direktiiveistä johtuvia tehtäviä. Lue rajajokisopimus tästä.
Kalastus
Kalastusta koskevat yksityiskohtaiset määräykset löytyvät Tornionjoen kalastussäännöstä, joka on osa sopimusta. Kalastussäännössä on määräyksiä muun muassa kalastusajoista, kalastusmenetelmistä ja pyydyksistä.
Vesienhoito
Rajajokikomissiolla on oikeus antaa lausuntoja lupa-asiassa tai hakea valittamalla muutosta lupa-asiaan, jos toimet vaikuttavat rajajokiin tai rannikkovesialueiden tilaan.
Tulva
Tulva- ja ympäristövahinkojen torjunta yhteisellä vesialueella on keskeinen osa rajajokisopimusta. Rajajokikomissio edistää sopimuspuolten viranomaisten ja kuntien suunnittelutyön yhteensovittamista tulva- ja ympäristövahinkojen torjumiseksi rajajoissa.
Tornionjoen valuma-alue
Tornionjoki on yksi Suomen ja Ruotsin suurimmista joista 40 157 km² valuma-alueellaan. Noin 60 % valuma-alueesta on Ruotsissa ja loppuosa Suomessa, vähäinen alue jää Norjan puolelle. Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja seuraa Könkämäeno-Muonionjoki-Tornionjoki-väylää.
Jokijatkumon yläosa muodostuu kahdesta suuresta vesistöstä: Tornionjoki, jonka latvat ovat lännessä ja Muonionjoki idässä, joka myös muodostaa valtiorajan. Kaksi jokea yhtyvät Pajalan kylän eteläpuolella ja virtaa Tornionjokena Perämereen. Vesienhoitoalueeseen kuuluu myös jokisuiston edustan rannikkoalue. Tornionjoen vuotuinen keskivirtaama on 388 m³/s.
Ajankohtaista
- MMM:n kysely lohikantojen vahvistamisesta
Lohien nousu Itämeressä Perämereen laskeviin jokiin sekä lohisaaliit meressä ja joissa ovat olleet heikkoja vuosina 2023 ja 2024. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on erittäin huolestunut tästä kielteisestä kehityksestä. Maa- ja metsätalousministeriön jatkaa tällä 10.1.2025 saakka auki olevalla webropol-kyselyllä prosessia, jonka tavoitteena on lohikantojen vahvistaminen. Tämän kyselyn avulla MMM haluaa kerätä kattavasti sidosryhmien ehdotukset niistä toimenpiteistä, joihin niiden näkemysten mukaan tulisi ryhtyä lohikantojen vahvistamiseksi kalastusta säätelemällä. Siirry lohikyselyyn tästä
- Save the Salmon 2024 -seminaari Muoniossa 23.-24.10.2024
Voit seurata seminaaria etänä täältä.
Puheenvuorot seminaarissa pidetään suomen ja ruotsin kielellä. Tilaisuudessa on tulkkaus suomi-ruotsi-suomi.
- Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio järjestää Merituulivoima ja vaelluskalat -seminaarin
Tiedote: Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio järjestää Merituulivoima ja vaelluskalat -seminaarin Kemissä 8.–9.10.
