SRRJK Komissio Ajankohtaista Vesienhoito Luonnonsuojelu Tulvasuojelu Kalastus Projektit Lausunnot Yhteystiedot
Tornionjoen kalastussääntö Lohikanta Kalastusarkisto

Kalastussääntö

Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntö on olennainen osa rajajokisopimusta. Suomen ja Ruotsin hallitukset tai niiden määräämät viranomaiset käyvät vuosittain neuvotteluja tarpeesta poiketa kalastussäännön määräyksistä tai mukauttaa kalastuksen alkamisajankohtia.

Pykälä sisältää ns. joustavuusperiaatteen, jonka mukaan rajoituksia voidaan tiukentaa tai lieventää ja siten sopeuttaa

kalakantojen tilan mukaan.  (MMM muistio 21.4.2011) 

Kalastussääntö on luettavissa sivulta kokonaisuudessaan tai otsikkolinkkien kautta aihealue kerrallaan.

- Tarkoitus - Soveltamisalue - Rauhoituspiirit
- Määritelmät - Kalastuksenhoitomaksu - Sallitut pyydykset
- Kielletyt pyydykset - Pyydysten rakenne ja sijoittelu - Pyydysten merkitseminen
- Silmäkoko - Kalastuskausi ja rauhoitusajat - Vähimmäismitat ja kalojen vapauttaminen
- Saaliskiintiö - Veneen käyttö viehekalastuksessa - Viranomaiset
- Kalastussäännöstä poikkeavat määräykset - Kalastusluvat - Kalastusnäytökset ja kalastuskilpailut
- Pyynti tieteellisessä tarkoituksessa - Rajajokikomission lausunto - Valvonta
- Yleisen kalastuslainsäädännön soveltaminen
Apajapaikat, lue asetus täällä » (HUOM: Siirry aivan Ruotsin asetuksen loppuun, jossa Bilaga 3 sisältää apajapaikat päivitettynä)

1 §  Tarkoitus

Tämä kalastussääntö on olennainen osa Suomen ja Ruotsin välistä rajajokisopimusta.

Kalastus on sallittua, jos se on kohtuullista Tornionjoen kalastusalueen kalakantojen suojelun ja kestävän käytön kannalta sekä Suomessa että Ruotsissa. Lähtökohtana on saada aikaan kohtuullinen ja oikeudenmukainen tasapaino kalakannan ja hyödyntämisen näkökulmasta soveltamisalueen kalastusetujen välille kokonaisuutena, ottaen huomioon rajajokien kohtuullinen hyödyntäminen tavalla, joka edistää koko raja-alueen etua.

Kalastussäännön määräykset sekä tämän säännön nojalla annetut päätökset eivät saa johtaa soveltamiseen, joka on ristiriidassa tämän tarkoituksen kanssa tai muutoin Suomen ja Ruotsin kansainvälisten velvoitteiden ja erityisesti Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan kanssa.

2 § Soveltamisalue

Kalastussäännön määräyksiä sovelletaan seuraavilla rajajokisopimuksen 23 artiklassa määritellyillä vesialueilla (Tornionjoen kalastusalue):

a) Könkämäeno ja Muonionjoki sekä se osa Tornionjoesta ja ne järvet, missä Suomen ja Ruotsin välinen valtakunnanraja kulkee (rajajoet);

b) ne vesistöt, jotka ovat rajajokien sivu-uomia, ei kuitenkaan vesistöt, jotka laskevat rajajokiin;

c) Tornionjoen suuhaarat; sekä

d) se osa Perämerta, joka sijaitsee Haaparannan satamasta Skomakaren koillisimpaan pisteeseen, Ylikarin itäisimpään pisteeseen, Sarvenkatajan pohjoisimpaan pisteeseen ja sieltä suoraan itään valtakunnanrajalle sekä siitä etelään valtakunnanrajaa pitkin Tornion ja Kemin kuntien rajalle ja edelleen koilliseen kunnanrajaa pitkin mantereelle vedetyn viivan pohjois- ja sisäpuolella. Näiden kalastusaluetta rajaavien pisteiden koordinaatit ovat liitteessä 1.

Jokialueella tarkoitetaan tässä kalastussäännössä Tornionjoen kalastusalueen sitä osaa, joka sijaitsee jokisuun pohjoispuolella, määriteltynä Hellälän pohjoisen niemen kärjestä Suomen puolella Ruotsin puolella olevan Virtakarin niemen kärkeen vedettynä suorana viivana, sekä pohjoispuolella Uksein ja Palosaaren eteläkärjen läpi vedettyä suoraa viivaa. Merialueella tarkoitetaan kalastusalueen sitä osaa, joka sijaitsee näiden viivojen eteläpuolella.

3 § Rauhoituspiirit

Merialueella on kummankin valtion vesialueella laissa säädetyn kalaväylän lisäksi rauhoituspiirejä.

Nämä muodostuvat vesialueista, jotka ulottuvat 200 metriä niiden viivojen kummallekin puolelle, joiden koordinaatit ovat liitteessä 1.

Kalanpyydystä tai muuta laitetta ei saa sijoittaa tai käyttää siten, että kalan kulku rauhoituspiirissä voi estyä

tai että kala ei pääse rauhoituspiiriin tai siinä liikkumaan.

Kaikenlainen kalastaminen isorysällä, pohjalla varustetulla pyydyksellä sekä koukkuverkolla ja muulla lohen tai taimenen

pyydystämiseen tarkoitetulla välineellä on kielletty siinä osassa merta, jonka rajana on jokisuu ja Salmenlahden suun eteläiseltä

rannalta Kraaselin ja Tirron saarten eteläisten niemien kautta Sellön luoteisen kärjen yli Pirkkiön luoteiseen niemeen vedetty viiva.

4 § Määritelmät

Tässä säännössä tarkoitetaan:

1) kiinteällä pyydyksellä johtoaidalla varustettua pyydystä kuten lohirysää tai iso-rysää, joka on tarkoitettu käytettäväksi samalla paikalla vähintään kahden vuorokauden ajan,

2) pikkurysällä pohjaan painotettua rysää, jonka vanteen halkaisija on alle 1,0 metriä ja joka ei miltään osin ole korkeampi kuin 1,5 metriä;

3) ankkuroidulla verkolla verkkoa, joka ankkureilla, painoilla tai omalla painollaan lasketaan pohjaan tai ankkuroidaan pohjaan

tai pohjan yläpuolelle ja joka ei ajelehdi veden mukana;

4) kulkuverkolla virrassa ajelehtivaa verkkoa;

5) kulteella (kulleverkko) veneeseen kiinnitettyä nuottaa;

6) vieheellä keinotekoisesti valmistettua uistinta, vaappua, perhoa tai niihin rinnastettavaa koukuilla varustettua houkutinta,

joka liikkeellään, värillään tai muodollaan houkuttaa kalaa iskemään;

7) vapakalastusvälineellä vapaa, pilkkiä ja vastaavia liikuteltavia välineitä, jotka ovat varustettuja siimalla ja vieheellä tai koukulla; sekä

8) luonnollisella syötillä eläviä tai tapettuja syöttejä ja hajuvalmisteita.

5 § Kalastuksenhoitomaksu

Siltä osin kuin kalastuksenhoitomaksu kansallisen lainsäädännön mukaisesti on suoritettava siinä maassa,

jossa kalastusta harjoitetaan, on tällainen maksu suoritettava sen lainsäädännön mukaisesti.

Kun veneestä vieheellä kalastettaessa maksu on 1 momentin mukaisesti suoritettava, koskee tällainen maksu myös henkilöä,

joka soutaa kyseessä olevaa venettä.

Pyyntivälineet, kalastusajat ja vähimmäismitat

6 § Sallitut pyydykset

Lohen ja taimenen kalastuksessa ainoastaan seuraavien pyydysten käyttö on sallittu:

1) kiinteä pyydys merialueella;

2) kulkuverkko ja kulle jokialueella liitteen 2 apajapaikoissa;

3) vapa ja viehe; ja

4) lippo liitteen 2 apajapaikoissa.

Muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastuksessa ainoastaan seuraavien pyydysten ja kalastustapojen käyttö on sallittu:

1) kiinteä pyydys merialueella;

2) kulkuverkko ja kulle jokialueella liitteen 2 apajapaikoissa;

3) ankkuroidut verkot merialueella sekä jokialueen hitaasti virtaavissa vesissä, suvannoissa ja järvissä;

4) made- ja haukikoukku sekä maderysä;

5) nuotta merialueella;

6) lippo liitteen 2 apajapaikoissa;

7) merta ja pikkurysä sekä katiska;

8) vapa ja viehe sekä pilkki; ja

9) onkiminen luonnollisella syötillä paitsi koskipaikoilla ja virtaavassa vedessä.

Vapakalastusvälineillä kalastettaessa saa samanaikaisesti käyttää enintään kolmea viehettä välinettä kohti.

Kalastettaessa vapakalastusvälineillä välineiden on koko ajan oltava kalastajan ulottuvilla.

Apajapaikoissa, joissa kulletta, kulkuverkkoa ja lippoa liitteen 2 mukaisesti saa käyttää,

apajapaikkojen raivaus kalastusta varten on sallittu kalastuksen edellyttämässä laajuudessa.

Edellä 4 momentin mukaisessa raivauksessa ei saa käyttää kalaa pyytäviä välineitä, jos tarkoituksena on kalan pyytäminen niillä raivauksen aikana.

Henkilön, joka 4 momentin mukaan aikoo raivata apajapaikan, on viimeistään seitsemän työpäivää ennen tämän aloittamista

ilmoitettava aikeestaan Suomessa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ruotsissa paikalliselle poliisille.

7 § Kielletyt pyydykset ja kalastustavat

Muut kuin 6 §:ssä mainitut pyydykset ovat kiellettyjä. Kaikkien lajien kalastusta koskee lisäksi seuraavaa.

Kalastus harrilaudalla tai siihen verrattava kalastustapa on kielletty.

Ampuma-aseen, huumaavan tai myrkyllisen aineen tai sähkövirran käyttäminen kalastuksessa on kielletty.

Kalastus on kielletty vapakalastusvälineillä ja muilla koukuilla kuin made- tai haukikoukulla, joiden tarkoituksena on kalan tartuttaminen

ulkopuolelta, tai siten, että tarttumisen vaara on ilmeinen. Suun ulkopuolelta koukkuun tarttunut kala on välittömästi laskettava takaisin veteen.

Kalastus on kielletty atraimella tai muulla välineellä, joka lävistää kalan ulkopuolelta.

Varrellisen nostokoukun käyttäminen on kuitenkin sallittu muuhun pyydykseen tarttuneen kalan nostamiseen.

Ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa virtasuojan, johtoaidan tai muun kiinteän rakennelman käyttäminen on kielletty.

Kalan säikäyttämiseen tai sen kulun estämiseen tarkoitettuja esineitä ei saa asettaa veteen tai veden yläpuolelle.

Kiellettyjä pyyntivälineitä ei saa säilyttää veneessä tai pitää muutoin käsillä. Sama koskee muulloin sallittuja pyydyksiä kieltoaikana.

Metsästykseen käytettävän ampuma-aseen kuljettaminen on kuitenkin sallittu. Merialueella on kieltoaikana myös sallittu

kuljettaa 6 §:n mukaisesti sallittuja pyydyksiä. Tämä sillä edellytyksellä, että pyydykset ovat sidottuja ja pakattuja.

8 § Pyydysten rakenne ja sijoittelu

Muita lajeja kuin lohta ja taimenta verkolla kalastettaessa saa käyttää ainoastaan sellaisia kulkuverkkoja ja ankkuroituja verkkoja,

jotka koostuvat yksiliinaisesta hapaasta ilman pussia (riimua) ja jotka on valmistettu yksisäikeisestä nailonlangasta (monofiililanka), jonka vahvuus

saa olla enintään 0,20 millimetriä. Meressä on kuitenkin sallittu käyttää vahvempaa lankaa verkossa, jonka silmäkoko on enintään 40 millimetriä.

Kulkuverkko saa olla enintään 120 metriä pitkä. Kulle saa olla enintään 200 metriä pitkä.

Ankkuroitu verkko saa olla enintään 60 metriä pitkä. Tämä ei kuitenkaan koske kalastusta merialueella elokuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän

välisenä aikana. Tämä ei myöskään koske kalastusta merialueella ankkuroiduilla verkoilla, joiden silmäkoko on enintään 40 millimetriä.

Ankkuroitujen verkkojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 60 metriä.

Nahkiaisen pyyntiin tarkoitetun merran nielu ei saa ylittää 16 senttimetriä mihinkään suuntaan.

Mertaa, lohen ja taimenen pyyntiin tarkoitettua lippoa ja katiskaa lukuun ottamatta kalanpyydyksissä ei ole sallittua

käyttää metallilankaa, metallivaijeria tai vastaavaa.

Muun kalan kuin lohen ja taimenen lippoaminen jokialueella on sallittu vain lipolla, joka on valmistettu enintään 0,40 millimetrin

vahvuisesta yksisäikeisestä nailonlangasta (monofiililanka) ja vähintään 80 millimetrin silmäkoon hapaasta.

9 § Pyydysten merkitseminen

Pyyntiin käytettävä pyydys on merkittävä siten, että merkinnästä ilmenee selvästi, kuka on pyydyksen omistaja tai käyttäjä, sekä hänen

yhteystietonsa. Merkinnän on oltava hyvin havaittavissa ilman, että pyydystä tarvitsee nostaa vedestä.

Merkintää ei tarvitse olla kädessä pidettävissä tai muutoin kalastajan ulottuvilla olevissa vapakalastusvälineissä.

10 § Silmäkoko

Jokialueella pyydysten silmäkoon on oltava:

1) lohta tai taimenta kulkuverkolla ja kulteella kalastettaessa vähintään 100 millimetriä;

2) muita lajeja kuin lohta ja taimenta kulkuverkolla ja kulteella kalastettaessa vähintään 80 millimetriä ja enintään 100 millimetriä;

3) ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa vähintään 80 millimetriä ja enintään 100 millimetriä; ja

4) pikkurysällä kalastettaessa enintään 80 millimetriä.

Merialueella pyydysten silmäkoon on oltava:

1) kalastettaessa kiinteillä pyydyksillä kalapesässä enintään 80 millimetriä; ja

2) ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa toukokuun 1 päivän alusta heinäkuun 31 päivän loppuun enintään

90 millimetriä ja muuna aikana enintään 40 millimetriä tai vähintään 90 millimetriä.

11 § Kalastuskausi ja rauhoitusajat

Lohen ja taimenen kalastus on kielletty, ellei tässä pykälässä toisin mainita.

Kaikenlainen kalastus jokialueella on kielletty syyskuun 15 päivän alusta joulukuun 15 päivän loppuun lukuun ottamatta nahkiaisen kalastusta merralla.

Lohen ja taimenen kalastus vapakalastusvälineillä on sallittu kesäkuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun.

Tällainen lohen ja taimenen kalastus on kuitenkin kielletty sunnuntaista kello 19 Suomen aikaa (18 Ruotsin aikaa) maanantaihin kello 19 (18).

Lohen ja taimenen kalastus jokialueella on sallittu liitteen 2 apajapaikoissa:

1) lipolla juhannusviikolla maanantaista kello 19 (18) sunnuntaihin kello 19 (18), ja

2) kulkuverkolla ja kulteella juhannusviikon tiistaista torstaihin ja juhannusta seuraavina kahtena viikonloppuna perjantaista

kello 19 (18) seuraavaan sunnuntaihin kello 19 (18).

Muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastus jokialueella on sallittu liitteen 2 apajapaikoissa:

1) lipolla ainoastaan juhannusviikon maanantaista kello 19 (18) syyskuun 14 päivän loppuun, ja

2) kulkuverkolla ja kulteella ainoastaan heinäkuun 15 päivän alusta syyskuun 14 päivän loppuun.

Merialueella muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastus kiinteillä pyydyksillä on sallittu kesäkuun 11 päivän alusta lokakuun 31 päivän loppuun. Taimenen kalastus kiinteillä pyydyksillä on sallittu kesäkuun 17 päivästä kello 12 alkaen elokuun 31 päivän loppuun. Lohen kalastus kiinteillä

pyydyksillä on sallittu kesäkuun 17 päivästä kello 12 alkaen syyskuun 15 päivän loppuun.

Kumpikin sopimuspuoli saa vahvistaa kansallisilla määräyksillä eri kalastajaluokille myöhäisemmät aloituspäivämäärät kuin 6 momentissa

mainitut kuitenkin siten, että ammattikalastus tai muu kalastus kiinteillä pyydyksillä alkaa viimeistään 29 päivänä kesäkuuta.

Tällaiset kansalliset määräykset voivat koskea myös pyydysrajoituksia.

Kiinteiden pyydysten paalutuksen ja ankkuroinnin saa aloittaa ennen kuin kalastus on sallittu.

Muiden kuin kalaa pyytävien johtoaitojen asettamisen saa aloittaa aikaisintaan seitsemän vuorokautta ennen kuin kalastus on sallittu.

12 § Vähimmäismitat ja kalojen vapauttaminen

Alle 50 senttimetrin mittaisen lohen tai taimenen sekä alle 35 senttimetrin mittaisen harjuksen pyytäminen ja tappaminen on kielletty.

Pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen.

Alimittainen kala on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena.

Täysimittainen kala on laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena, jos se on:

1) pyydetty rauhoitusaikana;

2) pyydetty kielletyllä pyydyksellä tai kielletyllä kalastustavalla; tai se on

3) talvehtinut lohi.

Sen, joka 11 §:n 6 momentin perusteella kalastaa kiinteillä pyydyksillä muita lajeja kuin lohta ja taimenta ennen kuin lohen ja taimenen

kalastus on sallittu, on vähintään kerran vuorokaudessa koettava kaikki kalapesät ja varoen vapautettava niistä kaikki lohet ja taimenet.

Vapakalastusta ja lippoamista koskevat erityismääräykset.

13 § Saaliskiintiö

Vavalla ja vieheellä tai lipolla kalastettaessa sallitaan yhden lohen tai taimenen pyytäminen ja saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti.

14 § Veneen käyttö viehekalastuksessa

Lohen ja taimenen kalastaminen vapakalastusvälineillä ankkuroidusta veneestä ei saa häiritä muiden kalastusta.

Vieheellä veneestä kalastettaessa moottorin käyttö on kielletty, lukuun ottamatta suvantopaikoissa, jotka ovat Ruotsin Ylitornion ja Suomen Aavasaksan välisestä sillasta alavirtaan. Moottoria ei saa käyttää 200 metriä lähempänä koskialueita.

Tämän momentin kielto ei koske henkilöitä, joiden toimintakyky on heikentynyt siten, että se vaikeuttaa veneen käyttöä ilman moottoria.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Fiskeriverket voivat hakemuksesta yksittäistapauksissa kumpikin erikseen päättää poikkeuksien tekemisestä 2 momentissa tarkoitetusta kiellosta, jos siihen on erityinen syy. Viranomaisten on ilmoitettava toisilleen tällaisista annetuista luvista.

Muut määräykset

15 § Viranomaiset

Rajajokisopimuksen 26 artiklassa tarkoitetut viranomaiset ovat maa- ja metsätalousministeriö tai Lapin elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskus sekä Fiskeriverket tai Norrbottenin läänin lääninhallitus tai niiden tilalle tulevat viranomaiset, kun kyse on kalastuksen

hallinnoinnista kalastusalueella ja poikkeusten myöntämisestä kalastussäännön määräyksistä. Kalastusta koskevista lisämääräyksistä

voivat sopia Suomen ja Ruotsin hallitukset tai niiden määräämät viranomaiset.

16 § Kalastussäännöstä poikkeavat määräykset

Hallitukset tai niiden määräämät viranomaiset voivat tämän säännön 1 §:ssä mainitun tarkoituksen ja kummankin maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti yhdessä sopimalla poiketa kalastussäännön määräyksistä, jotka koskevat sallittuja kalastusaikoja, kalastustapoja, sallittuja pyydyksiä, pyydysten määrää tai muita teknisiä sääntöjä sekä liitteeseen 2 kuuluvia apajapaikkoja, jos:

1) kalakantojen tila sen sallii; tai

2) se on kalakantojen suojelemisen ja kestävän hyödyntämisen varmistamisen kannalta välttämätöntä.

Määräykset voidaan rajata koskemaan kalastusalueen tai kalastuskauden osaa tai yksittäistä kalastustapaa.

Määräykset voidaan antaa määräajaksi yhdeksi kalastuskaudeksi kerrallaan, ja niitä voidaan tarvittaessa arvioida ja muuttaa

sen mukaan kuin se Tornionjoen kalastusalueen kalakantojen säilyttämisen kannalta on välttämätöntä.

Hallitukset tai niiden määräämät viranomaiset tarkastelevat vuosittain kalastuksen sallittuja aloitusajankohtia tämän säännön 11 §:n ja

tämän pykälän 1 momentin mukaisesti ja sopivat yhdessä mukautuksista ottaen huomioon alueen kalakantojen tilanteen. Muutokset kirjataan erityiseen, yhdessä laadittuun pöytäkirjaan.

Määräysten muuttamista koskevat neuvottelut on käynnistettävä sellaisena ajankohtana ja niitä on käytävä siten, että paikallisia tahoja ehditään kuulla ja määräyksiä koskevien päätösten tekemiselle on edellytykset viimeistään huhtikuun 1 päivänä määräysten soveltamisvuonna.

17 § Kalastusluvat

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Fiskeriverket tai se, jolle viranomaiset tehtävän antavat, voivat luovuttaa kalastuslupia siellä,

missä oikeus lohen tai taimenen kalastukseen kuuluu valtiolle. Tällaista lupaa voidaan edellyttää myös soutajalta, joka aktiivisesti

osallistuu lohen ja taimenen kalastukseen.

Viranomaiset voivat sopia jokialueen muiden kalastusoikeuden haltijoiden kanssa yhteisestä kalastusluvasta.

Yhteinen kalastuslupa oikeuttaa kalastukseen kalastuslupa-alueella valtakunnanrajasta riippumatta.

Viranomaiset voivat antaa kalastuslupien myyntiin ja myynnin tulojen tilityksiin liittyviä määräyksiä ja ohjeita sekä

valvoa yksityisten tahojen lupamyyntiä.

Kalastuslupien tietyllä alueella tuottama tulo kuuluu alueen kalastusoikeuden haltijoille näiden vesialueosuuksien mukaisessa suhteessa.

Poikkeuksena edellä mainitusta on valtion kalastusoikeuteen tai muuhun erityiseen perusteeseen perustuva kalastusoikeus, jonka arvo-osuus

määritellään 2 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa.

Lupien luovuttamisesta tietyltä alueelta saadut tuotot tuloutetaan Suomen ja Ruotsin yhteiselle tilille. Kun kalastusoikeuden haltijoille on annettu heidän osuutensa, on viranomaisten käytettävä jäljelle jäävä osuus yhteisesti päätettyihin valvonnan ja tutkimuksen toimenpiteisiin alueella.

18 § Kalastusnäytökset ja kalastuskilpailut

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Fiskeriverket ja Norrbottenin läänin lääninhallitus saavat kalastussäännön määräyksistä

poiketen yksittäistapauksissa ja asiasta sovittuaan myöntää luvan viranomaisten sopimien suuntaviivojen mukaiseen kalastamiseen

kalastusnäytöksissä ja kalastuskilpailuissa. Luvan myöntävä viranomainen voi lupaehdoissa sallia kalastussäännön pyydyksiä koskevista

määräyksistä poikkeavien perinteisten pyyntimuotojen esittelyn kalastus-näytöksissä. Luvan myöntää sen maan viranomainen,

jossa toimintaa harjoitetaan.

Luvasta on ilmoitettava toisen sopimuspuolen viranomaiselle. Asian käsittelyssä on sovellettava rajajokisopimuksen 21 artiklaa.

19 § Pyynti tieteellisessä tarkoituksessa

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Fiskeriverket ja Norrbottenin läänin lääninhallitus saavat kalastussäännön määräyksistä

poiketen yksittäistapauksissa ja asiasta sovittuaan myöntää luvan viranomaisten sopimien ehtojen mukaiseen tieteellisessä tarkoituksessa

tapahtuvaan pyyntiin. Luvan myöntää sen maan viranomainen, jossa toimintaa harjoitetaan. Lisäksi tarvitaan kalastusoikeuden haltijan lupa.

Tieteelliseen tutkimukseen myönnetystä luvasta on ilmoitettava toisen sopimuspuolen viranomaiselle. Asian käsittelyssä on sovellettava rajajokisopimuksen 21 artiklaa.

20 § Rajajokikomission lausunto

Rajajokisopimuksen 11 artiklan 3 kappaleessa tarkoitettua lausuntoa ei ole tarpeen hankkia tapauksissa,

joissa vastuuviranomaisella voidaan katsoa olevan tarvittava ja riittävä toimivalta asiassa.

21 § Valvonta

Tämän kalastussäännön noudattamista valvovat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Norrbottenin läänin lääninhallitus sekä toimielimet, jotka kummankin maan lainsäädännön mukaan valvovat kalastusta. Kummankin sopimuspuolen on toimittava siten, että riittävä määrä kalastuksenvalvojia nimitetään ja että valvonta on riittävää.

Kalastusta saavat lisäksi valvoa yhteiset suomalais-ruotsalaiset valvontapartiot.

Tällaisessa valvonnassa toisen maan valvojat ovat tarkkailijan asemassa.

Asianomaiset lainvalvontaviranomaiset ja kalastuksenvalvojat Suomessa ja Ruotsissa vaihtavat tarvittaessa tietoja keskenään.

22 § Yleisen kalastuslainsäädännön soveltaminen

Ellei tässä säännössä ole erityismääräyksiä, kunkin maan kalastuslainsäädäntö ja sen nojalla annetut säännökset ovat voimassa.

Sivun alkuun »